Yleistä työsuojelusta


YLEISTÄ >> Yleistä työsuojelusta

Viime vuosina on tapahtunut useita muutoksia työsuojeluun liittyvissä asioissa

  • Varoitusmerkinnät materiaaleissa ovat muuttumassa tai osittain jo muuttuneet. Siirtymäaika on 1.6.2017 mennessä. Ongelmia tuottaa se että, vaikka useimmat liuottimet ovat hyvin merkittyjä, esimerkiksi vaarallinen tolueeni ja hajuton tärpätti voivat olla merkittyjä samoilla varoitusmerkeillä.
  • Työsuojelusanasto on muuttunut: esim. puhutaan vaarallisista kemikaaleista haitallisten sijaan, ongelmajätteet ovat muuttuneet vaarallisiksi jätteiksi jne..
  • Joidenkin lakkabensiinien ja mineraalitärpättien kauppatuotteiden nimet ovat muuttuneet esim. ”Mietohajuinenliuotinbensiini”, ”Aromaattivapaa” tai ”Vähäaromaattinen hiilivetyliuotin” jne.. Ilman käyttöturvallisuustiedotetta näiden tuotteiden sisällöstä ei saa täysin selvää. Ne kuitenkin sisältävät (myös ”aromaattivapaa”) hieman aromaatteja toisin kuin Hajuton tärpätti.
  • Vesiliukoiset materiaalit ovat yleistyneet sekä taidemateriaaleissa että rautakauppatuotteissa, mikä voi tuottaa vaikeuksia esim. perinteistä grafiikkaa tekeville.
  • Materiaaleissa, myös vesiliukoisissa, on korvattu vaarallisiksi luokiteltuja liuottimia esim. vaarallisilla glykolieettereillä, mikä on huolestuttavaa. Glykolieettereiden määrä materiaaleissa, on yleensä niin pieni (alle 0,05 %), ettei sitä tarvitse mainita käyttöturvallisuustiedotteessa. Myös materiaalien sisältämät säilöntäaineet jäävät usein arvailujen varaan.
  • Poikkitaiteellisuus on lisääntynyt, jonka myötä omat materiaalikokeilut (kemikaalisekoitukset) lisäävät vaaratekijöitä. Suuri ongelma ovat niin kutsutut fotomenetelmät, sillä niihin voi liittyä runsaasti vaarallisia kemikaaleja.
  • Viimevuosina on puhuttu paljon taidekoulujen sisäilmaongelmista, mutta toivottavasti materiaaleihin ja työskentelyyn liittyvät vaaratekijät eivät ole jääneet taka-alalle.
  • Ulkomailla opiskelu ja työskentely ovat helpottuneet ja sen myötä huomattavasti lisääntynyt. Vaarana ovat vieraat materiaalit, joiden haittoja on vaikea tietää. Myös oikeanlaisten suojaimien hankkiminen voi olla vaikeaa.
  • Useissa taideoppilaitoksissa on jouduttu säästökuurille. Seurauksena voi olla suojaimista luopuminen sekä halvimpien materiaalien hankkiminen turvallisempien materiaalien sijaan. Myös itse työsuojeluopetus voi jäädä taka-alalle.

Toivon, että ennen kuin etsitte tietoja yksittäisistä materiaaleista, tutustuisitte Taidemateriaalien merkinnät kohtaan, jossa selvitetään työsuojeluun liittyviä tärkeitä asioita. Yläotsikoiden alta löytyy lukuisia alaotsikoita esim.: Stressi Raskauden aikainen työskentely jne

Kuvataiteilijan työsuojeluoppaan (Salonen, H., Pohjola, J., Priha, E.: Kuvataiteilijan työsuojeluopas (1994), Kustannus Oy Taide, Kulttuurirahasto ja Työsuojelurahasto) ensimmäisen painoksen loputtua (uuden painoksen tekeminen ei ollut enää mahdollista), yritän näillä sivuilla auttaa kuvataiteilijoita erilaisissa työsuojeluongelmissa sekä etsimään lisätietoa internetin avustuksella.

Taidegraafikko Heli Salonen

  • Dosentti Eero Priha työterveyslaitokselta (eläkkeellä) on avustanut näiden sivujen tekemisessä.
  • Suomen kulttuurirahasto (Teresia ja Rafael Lönnströmin rahasto) on tukenut näiden sivujen valmistamista (2005).

Sivun alkuun


Tämä sivu on viimeksi päivitetty 2014-11-04 12:46:01